Rauhalan kartano

teksti: Kirsti Lumiala

RAUHALAN KARTANO ON VARKAUDESSA PUSSILANJOEN KYLÄSSÄ

Rauhalan kartano on Varkauden kaupungin vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Rauhalan tila on Lumiala/Lundson suvun hallinnassa jo kuudennessa polvessa.

Rauhalan tilan osti Lundsonien/Lumialan suvulle vuonna 1880 Varkauden tehtaanhoitajaksi valittu ANDERS EDVARD LUNDSON (1825-1887) Leppävirralta. Anders Edvard Lundson toimi Leppävirran kanttorina ennen Varkauden ruukinhoitajaksi valintaansa.

Vuonna 1876 Paul Wahl & Co siirrätti Terijoelta Varkauteen huvilan "Villan" ruukinpatruuna Lundsonin asunnoksi.

Ruukinpatruuna Anders Edvard Lundson suunnitteli ja rakennutti Rauhalan kartanon ja sen pihapiirin. Rauhalan päärakennus on valmistunut 1890 loppuun mennessä.

Alkuperäisistä Rauhalan rakennuksista on säilynyt päärakennus, väentupa, navetta, aitta, sauna, puuvaja, riihi, huvimaja ja leikkimökki. Pihapiirin suuret kuuset, saksankuusi ja metsälehmus sekä maanteitä erottava kiviaita ja peltoja erottava kuusiaita ovat 1800-luvun lopulta.

Rauhalan rakennuttaja Anders Edvard Lundson ei ehtinyt kauan nauttia Rauhalasta, koska hän kuoli jo vuonna 1887. Hänen leskensä Klara Sofia Lundson jatkoi tilan hoitamista.

Rauhala on alusta alkaen ollut maanviljelys- ja karjatila, johon on kuulunut metsää. Kivinavetassa hoidettiin noin parikymmentä lehmää, härkiä, työhevosia, vasikoita, sikoja ja kanoja.

Klara Sofia Lundson kuoli vuonna 1914 ja tila siirtyi hänen tyttärelleen Alma Grenmanille.

Alma Grenman o.s. Lundson kuoli vuonna 1937 ja tila siirtyi Eino Antero Lumialalle.

Asessori Eino Antero Lumialan (1885-1974) ja vaimonsa Tyynen perheeseen syntyi kolme lasta. Tyttäret Eeva Anneli Kuusi (1915-2003) ja Kaarina Johanna Kuusi (1920-2017) elivät elämänsä Helsingissä.

Perheen poika Heikki (1923-2018) hoiti ja viljeli vaimonsa Anelman kanssa sodasta palattuaan Rauhalan tilaa. Perheessä on kaksi lasta.

Anelma ja Heikki Lumialan aikana 1960-luvulla Rauhalan kartano peruskorjattiin ja tehtiin muutoksia julkisivuihin ja sisätiloihin.

Pussilantaipaleen syväväylä Saimaan kanavalle 1970-luvun alussa jakoi Rauhalan tilan. Karjan laitumet ja heinäpellot jäivät kanavan Puurtilan puolelle.

Vuonna 1989 Rauhalan päärakennuksen seinälle naulattiin Kotiseutuliiton kunniakilpi Varkaus-seuran aloitteesta "osoituksena siitä maaseutumaista kulttuuria vaalivasta perinnerakentamisesta ja sen uskollisesta säilyttämisestä Rauhalan kartanossa".

Rauhalassa on säilynyt melko paljon vanhoja kalusteita, tauluja, kattovalaisimia, astioita ja uskonnollista kirjallisuutta 1800-luvulta. Rauhalan salissa on edelleen alkuperäinen paikkakunnan puuseppien valmistama sohvakalusto ja muita huonekaluja.

Rauhalan kartanon pihapiiri on väljä. Ennen vanhaan Rauhalassa oli iso puutarha hedelmäpuineen, marjapensaineen ja hyötykasveineen.

Kirsti Lumiala

10.6.2021